Itsemääräämisoikeus on erityisen tärkeä asia vaikeasti kehitysvammaisille, jotka ovat riippuvaisia läheisten ja ammattilaisten avusta. Vaikeasti kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus ja sen vahvistaminen haastaa heidän ympärillään olevat ihmiset. On riski, että vaikeasti kehitysvammainen nähdään kohteena, jolle tai jonka puolesta tehdään jotakin - mahdollisesti jopa vastoin hänen omia tarpeitaan ja tavoitteitaan.
Miten sitten löytyvät ne keinot, joilla parhaiten vahvistaa vaikeasti kehitysvammaisen ihmisen hyvää elämää? Vaikeasti kehitysvammaisilla on mahdollisuudet riittävän avun ja tuen avulla tehdä itseään koskevia valintoja ja päätöksiä. Pienillä teoilla, asennemuutoksella ja läsnäololla voi vahvistaa itsemääräämisoikeuksien toteutumisen. Mahdolliseksi se muuttuu, kun vaikutamme yhteiskunnan rakenteisiin edistämällä omalla toiminnallamme jokaisen ihmisarvoisen elämän toteutumista.
Tärkeintä on osata antaa aikaa kohtaamisille, hyväksyä ihminen sellaisena, kuin tämä on haluineen ja toiveineen. Vastaus löytyy ihmisestä itsestään.
Aiheesta lisää torstaina 11.10., kun VTT Sonja Miettinen saapuu Lahteen Minua kuullaan -hankkeen kanssa pitämään Omannäköinen elämä itsenäistyvälle vaikeasti kehitysvammaiselle nuorelle -luento- ja keskustelutilaisuutta. Pähee Ote -hankkeen Mediapaja taltioi luennon, joten voit katsoa sen myöhemmin tämän blogin alta ja Minua kuullaan -hankkeen verkkosivuilta.
Syksyisin terveisin
Sanna Tuisku-Lehto
Lähteet
Miettinen, Sonja 2018. Vaikea kehitysvammaisuus ja hyvä elämä. Tutkimushanke. Helsingin Yliopisto.
Hokkanen, Liisa 2014. Autetuksi tuleminen. Valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyttämät toimijuudet. Acta Universitatis Lapponiensis 278. Lapin yliopisto. Rovaniemi 2014. ISBN 978-952-484-729-2. ISSN 0788-7604 sekä Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 145. ISBN 978-952-484-730-8. ISSN 1796- 6310.
Teittinen, Antti (toim.), 2010. Pois laitoksista!. Helsinki, Hakapaino.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti